Varaa aika

Voiko sydänkohtaus alkaa suusta?

Helsingin Sanomat 5.9.2013 / Sami Takala

1. Voiko hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti johtaa sydän- ja aivoinfarktiin?
Vahva tutkimusnäyttö viittaa siihen, että pitkäaikainen hoitamaton parodontiitti lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. 

2. Miten ihmeessä sydän- ja verisuonisairaudet voivat alkaa suusta?
Hoitamaton suu on vaaraksi koko terveydelle. Parodontiitti on krooninen bakteeri-infektio, joka aiheuttaa jopa vuosikymmeniä kestävän paikallisen tulehduksen suussa. Sen aikana plakkibakteereita ja tulehduksen välittäjäaineita leviää verenkiertoon esimerkiksi ruokaa pureskellessa. Ne aiheuttavat tulehduksia verisuonien seinämissä ja lisäävät veren hyytymisvaaraa. Tämä nostaa sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisen riskiä. 

3. Monellako parodontiittia sairastavista tauti etenee sydän- ja verisuonitauteihin asti? 
Tarkkoja lukuja ei nykyisen tutkimustiedon perusteella ole antaa. Joidenkin tutkimusten mukaan parodontiittia potevilla on noin 70 prosenttia suurempi sydän- ja verisuonisairauksien riski terveisiin verrattuna. 

4. Miten yleinen sairaus parodontiitti on?
Parodontiitti on yleinen sairaus kaikkialla maailmassa. Hitaasti etenevää parodontiittia esiintyy yli puolella keski-ikäisestä tai vanhemmasta väestöstä ja vaikea-asteista parodontiittia joka kymmenennellä. Alle 30-vuotiailla terveillä ihmisillä parodontiitti on harvinaisempaa. 

5. Mistä parodontiitin tunnistaa?
Parodontiitti alkaa usein salakavalasti ja kivuttomasti. Siksi sitä on mahdotonta tunnistaa kotikonstein. Oireet tulevat vasta, kun tauti on edennyt pitkälle. Hampaat ja niiden kiinnityskudokset kannattaa käydä tarkastuttamassa hammaslääkärissä vuosittain. Taudin ensioireita ovat turvonneet, punoittavat ja vuotavat ikenet. Hampaiden värähtelyä ei tarvitse säikähtää, sillä kyse on hampaiden fysiologisesta liikkumisesta. Jos hampaiden liikkumisen tuntee selvästi sormellaan tai purressaan, on syytä mennä hammaslääkäriin. 

6. Millä keinoin parodontiitilta voi välttyä?
Pitämällä hyvää huolta suuhygieniasta. Hampaat kannattaa harjata kahdesti päivässä ja hammasvälit puhdistaa hammaslangalla ainakin pari kertaa viikossa. Hampaiden harjaaminen ei riitä, sillä sähköhammasharjakaan ei pääse hammasväleihin, jonne kerääntyy plakkia. Kun plakkibakteerit kasvavat hampaiden pintaa pitkin ja työntyvät lopulta ikenen alle, hampaita luuhun kiinnittävät säikeet alkavat naksahdella katki eivätkä enää koskaan kasva takaisin. Myös tupakointi ja diabetes lisäävät parodontiitin riskiä.

Ientaskuun edennyt hammaskivi eli parodontiitti

7. Voiko parodontiitti tarttua ihmisestä toiseen esimerkiksi suudellessa?
Suudellessa syljet sekoittuvat ja bakteerit vaihtuvat, mutta parodontiitti ei tartu ihmisestä toiseen, jollei parodontiittibakteereille tarjoudu suotuisia olosuhteita. Terveessä suussa näin ei ole eivätkä parodontiittibakteerit pysty lisääntymään siellä riittävästi.

Kysymyksiin vastasivat parodontologian professorit Timo Sorsa Helsingin yliopistosta ja Sirkka Asikainen Kuwaitin yliopistosta. Lähteenä myös Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Suun mikrobien yhteys yleisterveyteen (12/2012).