Varaa aika

Pitääkö hammasvälit puhdistaa ennen vai jälkeen hammaspesun?

30.11.2018
Helsingin Sanomat / Kira Kronow
 

Todennäköisesti puhdistat ne juuri väärään aikaan. Hammasvälien hoitoon voi valita hammaslankaimen, hammasväliharjan, hammastikun tai hammaslangan.

Hammasvälien puhdistus

Hammasvälien hoitoon voi valita hammas-lankaimen, hammasväli-harjan, hammastikun tai hammaslangan.

(KUVA: IS)

KERRATAAN ALUKSI, miksi hampaita ylipäänsä pitää puhdistaa. Se johtuu siitä, että suu on oikea hammaspeikkojen riemuloma: kostea, lämmin ja täynnä ravintoa. Tämän takia suumme on myös täynnä bakteereita. Jos hampaita ja hammasvälejä ei puhdisteta, bakteerit alkavat lisääntyä aivan valtavasti.

Suun puhdistamisen tarkoitus onkin ennen kaikkea irrottaa bakteeripeite hampaiden pinnasta, eikä niinkään se, että saataisiin ruuanmurut suusta pois. Mikään suuhuuhtelu ei poista suun bakteereita vaan siihen tarvitaan mekaanista puhdistusta. Parhaiten se tapahtuu harjaamalla hampaat aamuin illoin fluorihammastahnalla ja mieluiten sähköharjalla.

Kaikkiin bakteereihin harja ei kuitenkaan yllä. Bakteerit piiloutuvat mielellään sellaisiin paikkoihin, joita on vaikea puhdistaa – kuten hammasväleihin.

Suositus on, että hammasvälit puhdistetaan kerran päivässä ennen hampaiden harjausta.

Ne puhdistuvatkin parhaiten tähän tarkoitukseen suunnitelluilla välineillä, kuten hammaslangalla, joulukuusta muistuttavalla muovisella harjatikulla tai minikokoisen pulloharjan näköisellä hammasväliharjalla. Väliharjoja on olemassa useita eri kokoja, ja ne kestävät useita käyttökertoja.

Mistä tietää, mikä niistä on itselle paras vaihtoehto? Se kannattaa selvittää hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Ammattilainen osaa myös neuvoa, minkäkokoinen hammasväliharja on kenellekin sopiva.

Väliharja ei saisi olla liian suuri, jotta sitä ei joudu painamaan liian kovaa ikeniin, eikä liian pienikään, jolloin se ei puhdista kunnolla.

Usein lapsille ja nuoremmille ihmisille sopii parhaiten hammaslanka. Iän myötä ikenet voivat vetäytyä ja hammasvälit kasvaa, jolloin paras vaihtoehto on harjatikku tai hammasväliharja.

Toisilla on luonnostaan väljemmät ja toisilla ahtaammat hammasvälit. Harvalla kuitenkaan on niin tiukat välit, etteikö edes hammaslankaa mahtuisi käyttämään. Hampaat ja ikenet myös joustavat aina vähän. Eri asia on se, jos suussa on paikka, joka tukkii hammasvälin. Silloin kannattaa pyytää hammaslääkäriä hiomaan paikka, jotta hampaiden välin pääsee puhdistamaan paremmin.

Suositus on, että hammasvälit puhdistetaan kerran päivässä ennen hampaiden harjausta. Kun välit ovat puhtaat, hammastahnan fluoridi pääsee paremmin hammasväleihin.

Lapsille riittää usein hammasvälien puhdistus kerran viikossa hammaslangalla.

Puhdistus tapahtuu niin, että hammaslankaa, harjatikkua tai hammasväliharjaa työnnetään varovasti muutaman kerran edestakaisin jokaisen hampaan välissä. Hammaslankaa kannattaa ottaa 40–50 cm:n pätkä, jonka voi sitoa lenkiksi tai kiertää etusormien ympärille.

Usein hammasvälejä puhdistaessa tulee vähän verta, mutta sitä ei kannata pelästyä. Se on merkki ientulehduksesta, ja juuri siksi hellävaraista puhdistusta tuleekin jatkaa. Älä siis lopeta hammasvälin puhdistusta ienverenvuoden takia.

ENTÄS JOS ei puhdista lainkaan hammasvälejä?

Hammasvälien puhdistuksella ehkäistään molempia suun sairauksia, sekä reikiintymistä että ientulehduksia, joita aiheuttavat eri bakteerit. Reikien ja ientulehdusten lisäksi puhdistamattomat hammasvälit aiheuttavat helposti myös hammaskiveä ja pahanhajuista hengitystä.

Toisten elimistö kestää enemmän huonoa hoitoa kuin toisten. Ihmisen vastustuskyvystä riippuu, pysyykö esimerkiksi ientulehdus pinnallisena vai ei. Joku saattaa selvitä pienillä ientulehduksilla, mutta toisella hoitamaton ientulehdus voi muuttua hampaiden kiinnityskudostulehdukseksi eli parodontiitiksi. Sen seurauksena hampaat voivat pahimmillaan irrota suusta.

Bakteerit myös pääsevät suusta verenkiertoa pitkin muualle elimistöön ja voivat tuottaa muutakin harmia. Puhdistamattomat hammasvälit eivät myöskään näytä kovin kauniilta.

HARVA PYSTYY olemaan puhdistamatta roskia hammasväleistä. Suu muuttuu silloin todella epämiellyttävän tuntuiseksi. Kun hammasvälien puhdistukseen tottuu, ei yleensä tee mieli palata vanhaan.

Suomalaisilla on silti vielä parannettavaa kaikenlaisessa hampaiden hoidossa. Miehistä ja pojista vain runsas puolet harjaa hampaansa kaksi kertaa päivässä. Se on huonommin kuin muissa Pohjoismaissa.

Kurja tilanne on usein myös vanhuksilla, jotka eivät enää itse pysty hoitamaan hampaitaan. Harvassa hoitolaitoksessa henkilökunta auttaa puhdistamaan hammasvälejä. Kaiken lisäksi lääkkeet voivat vähentää syljentuotantoa. Tämän takia ikäihmisillä on usein pahojakin ientulehduksia ja kipeä suu.

Asiantuntijana toimi hammaslääketieteen tohtori, Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry