Varaa aika

Outojen päänsärkyjen ja lihasjumien syy saattaa löytyä suusta

Julkaistu 27.6.2019
Helsingin Sanomat / Heini Maksimainen
 

Botox-piikkejä, suun hierontaa ja pikarentoutusta. Hampaiden narskuttelu on yleinen mutta mystinen vaiva, johon etsitään edelleen tehokasta hoitoa.

Hampaiden narskuttelu

”NYT näyttää pahalta”, hammaslääkäri ilmoittaa, kun makaan hammaslääkärin tuolissa suu auki.
”Pitää hakea vanhempi kollega katsomaan.”

Ovesta ilmestyy toinen lääkäri, joka vilkaisee suutani ja ilmoittaa, että yksi hampaistani on haljennut. Syy on selvä. Olen saanut paria vuotta aiemmin narskutteluun purentakiskon, mutta se on viettänyt yönsä lähinnä yöpöydällä.

Hammaslääkäri suosittelee kiskoa painokkaasti, mutta mainitsee, että jos en millään opi nukkumaan muovisuojus suussa, ylitöitä tekeviin puremalihaksiin voidaan harkita Botox-pistoksia.

Kun alan googlata narskuttelua, opin, että siihen tarjotaan muitakin melko yllättäviä menetelmiä, kuten Voice Massage -hierontaa, akupunktiota, biopalautehoitoa ja jopa hypnoosia.

Niille on kysyntää, sillä moni stressaantunut aikuinen narskuttelee päänsä tai hampaansa kipeiksi. Tutkimusnäyttöä monien hintavien hoitojen tehosta on kuitenkin vähän.

NARSKUTTELULLA eli bruksismilla tarkoitetaan tapaa purra tai hangata hampaita yhteen. Vaiva jaetaan yö- ja päiväaikaiseen bruksismiin. Osa ihmisistä narskuttelee hampaita unissaan, jotkut taas purevat leukoja yhteen esimerkiksi tietokonetta naputtaessaan.

Osa ihmisistä kärsii narskuttelusta huomattavasti. Se voi oireilla jumeina ja kipuina hampaissa, leuoissa tai kasvoissa, ja jotkut saavat narskuttelusta päänsärkyä. Joitakin oireita, kuten huimausta tai korvien soimista, ei välttämättä tule edes yhdistäneeksi narskutteluun.

Kaikki narskuttelijat eivät kuitenkaan oireile, ja vaiva saattaa paljastua vasta, kun hammaslääkäri kiinnittää huomiota hampaiden kulumiseen. Jauhaminen kuluttaa kiillettä, mikä voi aiheuttaa pikkuhiljaa monenlaisia vaivoja.

”Kulumisesta voi seurata erilaisia oireita, kuten kipua, vihlomista ja joskus esteettisiä ongelmia”, sanoo Oulun yliopiston hammasproteesiopin ja kliinisen purentafysiologian professori Kirsi Sipilä.

PAATUNEIMMAT narskuttelijat purevat hammasta niin, että paikat irtoilevat ja hampaat halkeilevat. Pahimmillaan voi toteutua uhkakuva, jolla minuakin on peloteltu: hammas halkeaa niin pahasti, että se joudutaan poistamaan.

Hampaiden narskuttelu

Moni stressaantunut aikuinen narskuttelee päänsä tai hampaansa kipeiksi.

NARSKUTTELUUN ei ole yhtä lääkettä, sillä vaivan syytä ei tunneta tarkkaan. Se tiedetään, että taipumus on vahvasti perinnöllinen.

”Varhaisessa vaiheessa narskuttelun ajateltiin johtuvan purennallisista häiriöistä, mutta se teoria on kumottu. Nykytutkimusten mukaan purennalla ei ole yhteyttä narskutteluun, vaan kyseessä on keskushermostoperäinen ilmiö”, Sipilä sanoo.

Kun tutkimuksissa on mitattu narskuttelijoiden aivosähkökäyriä, on huomattu, että yönarskuttelijat aloittavat leukojen jyystämisen silloin kun univaihe kevenee.

”Kun siirrytään kevyempään univaiheeseen, tapahtuu muutakin elimistön aktivoitumista. Syke nousee, raajoissa on liikettä ja hengitystiheys nousee”, Sipilä sanoo.

KOSKA narskuttelu liittyy keskushermoston toimintaan, monet keskushermostoon vaikuttavat aineet lisäävät oireilua. Esimerkiksi tupakointi, tietyt lääkkeet sekä runsas alkoholinkäyttö ja kahvinjuonti pahentavat vaivaa. Myös stressi ja ahdistuneisuus saavat narskuttelemaan.

Niinpä narskuttelijan kannattaa tarkkailla elämäntapojaan. Tumppaaminen on aina hyväksi, ja kahvia ja alkoholia kannattaa juoda korkeintaan kohtuullisesti. Stressiä voi puolestaan lievittää liikunnalla ja rentoutumisharjoituksilla. Lisäksi narskuttelijan kannattaa välttää purkan jauhamista.

YÖLLISTÄ narskuttelua hoidetaan ensisijaisesti purentakiskolla. Se on muovista valmistettava, useimmiten ylähampaat peittävä suojus, joka rentouttaa leukoja ja varjelee hampaita hankaukselta. Kotiin saa kiskon mukana yleensä myös jumppa-, venyttely- ja hierontaohjeita.

Kiskon ongelmana on kuitenkin se, ettei se varsinaisesti paranna narskuttelutaipumusta. Leukoja voi jännittää myös kisko suussa, ja niinpä jotkut kärsivät kiskonkin kanssa kivuista ja jumeista. Suojuksen voi jopa purra rikki.

”Toki on turvallisempaa kuluttaa kiskoa kuin omia hampaita”, Sipilä huomauttaa.

Kisko ei myöskään auta niitä, jotka purevat hammasta päivisin, sillä harva haluaa mennä töihin jääkiekkoilijoiden hammassuojusta muistuttava muovi suussaan.

NIINPÄ vaivaan on yritetty kehittää hoitoja, jotka ehkäisisivät lihasten jännittämistä. Narskuttelun hoitoon on kokeiltu muun muassa erilaisia lääkkeitä, akupunktiota, biopalautehoitoa, hierontoja, rentoutusmenetelmiä ja viime vuosina yhä useammin myös botuliinitoksiinia eli tuttavallisemmin botoxia. Luotettavaa tutkimusnäyttöä menetelmien toimivuudesta on kuitenkin kertynyt vasta vähän.

Sipilän mukaan näytön puuttumista selittää osittain se, että narskuttelun tutkiminen on hankalaa. Luotettavin tapa tutkia yöllistä bruksismia on unipolygrafia, jossa narskuttelija nukkuu laboratoriossa muun muassa aivosähkökäyrää ja leukalihasten liikkeitä mittaavat anturit kehossaan.

”Sitä voidaan käyttää harvassa tutkimuksessa, koska se on kallista. Suurin osa tutkimuksista perustuu kyselyihin, jotka yliarvioivat bruksismia”, Sipilä sanoo.

KUVAAVAA on, että kyselyihin perustuvissa tutkimuksissa on saatu hyvin erilaisia käsityksiä narskuttelun yleisyydestä. Esimerkiksi vielä julkaisemattomassa Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin narskuttelun yleisyyttä vuonna 1966 syntyneillä suomalaisilla. Osallistujista noin 40 prosenttia arvioi purevansa hammasta joko öisin tai päivisin.

Monissa tutkimuksissa lukemat ovat olleet selvästi pienempiä. Eri tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin joka viides aikuinen purisi hammasta päivisin ja vakavasta yöllisestä bruksismista kärsisi noin joka kymmenes.

PROFESSORI Kirsi Sipilä on sitä mieltä, että vähän tutkittujakin menetelmiä voi kokeilla, jos niistä ei koidu haittaa. Turvallisia hoitomuotoja ovat esimerkiksi monet fysioterapeuttiset menetelmät, kuten lihasten venytteleminen ja jumppaaminen sekä erilaiset hieronnat. Niiden tavoitteena on rentouttaa lihaksia, jolloin kipu helpottaa ja itse narskuttelukin saattaa vähentyä.

Hampaiden narskuttelu

Huono ryhti voi pahentaa narskuttelua, sillä pään eteen työntyminen lisää leukalihasten jännitystä.

Fysioterapeuttiset keinot lievittävät oireilua, mutta mitään tiettyä menetelmää ei ole todettu ylivertaiseksi. Yksi menetelmistä on Suomessa 1980-luvulla kehitetty Voice Massage -hieronta, jolla on alun perin hoidettu puhetyöläisten ja laulajien äänentuoton ongelmia. Siinä käydään läpi purentaan, äänentuottoon ja hengitykseen osallistuvia lihaksia.

”Tämän lihasryhmän hieronta laukaisee narskuttelua aiheuttavaa jännitystä. Lisäksi se lievittää narskuttelun aiheuttamaa kipua merkittävästi”, kertoo Voice Massage -terapeuttiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Nathalie Mutka.

Hieronnalla pyritään korjaamaan myös ryhtiä. Narskuttelijoiden joukossa on paljon stressaantuneita tietotyöläisiä, jotka tuijottavat näyttöä hartiat lysyssä ja pää eteenpäin työntyneinä. Huono ryhti voi pahentaa narskuttelua, sillä pään eteen työntyminen lisää leukalihasten jännitystä.

Mutkan mukaan hieronnassa ei tarvitse ravata jatkuvasti, vaan lihakset rentoutetaan usein muutaman kerran sarjahoidolla. Kun pahimmat jumit laukeavat, oireilunkin pitäisi vähentyä.

OSA hoitokeinoista tähtää puolestaan siihen, että narskuttelija oppisi itse eroon leuan jännittämisestä. Yksi menetelmistä on sovellettu rentoutus, jota on tutkittu vastikään Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Hammaslääketieteen kliinisen opettajan, erikoishammaslääkäri Outi Huhtelan tutkimus julkaistaan piakkoin, ja sen tulokset ovat rohkaisevia.

Huhtelan tutkimuksessa joukko yli­opisto-opiskelijoita osallistui seitsemän tapaamiskertaa kestävälle sovelletun rentoutuksen kurssille, jolla he oppivat rentouttamaan kehonsa alle puolessa minuutissa. Tekniikkaa voi käyttää vaikkapa kauppajonossa, kun tunnistaa hermojen ja samalla leukalihasten kiristyvän.

”Elimistö opetetaan reagoimaan laukaisevaan tilanteeseen eri tavalla kuin se normaalisti reagoisi. Sen sijaan, että puree hammasta, puremalihakset rentoutuvat”, Huhtela sanoo.

Vertailuryhmänä olivat opiskelijat, jotka saivat oireiluunsa purentakiskon. Leukojen kipu ja arkuus vähenivät molemmissa ryhmissä, mutta rentoutuksesta oli ekstrahyötyä. Se lievensi kipuja ja epämääräisiä oireita myös muualla kehossa.

”Sovelletulla rentoutuksella oli tilastollisesti merkitsevä ero verrattuna purentakiskoon”, Huhtela kertoo.

YKSI uusista narskuttelun hoidoista on botuliinitoksiini, jolla voidaan rentouttaa tietyt leukaperien ja ohimoiden lihakset. Kyse on samasta aineesta, jolla Hollywood-julkkikset silotuttavat ot­siaan.

Protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, hammaslääketieteen tohtori Piia Saalasti on yksi suomalaisista hammaslääkäreistä, jotka hoitavat narskuttelua botuliinitoksiinilla.

Saalastin mukaan menetelmää voidaan kokeilla vain, jos mikään Käypä hoito -suosituksissa suositeltu menetelmä ei auta vaivaan. Kyse on hoitokokeilusta, sillä näyttöä hoidon tehosta tai riskeistä ei ole riittävästi.

”En lupaa, että vaiva lähtee paranemaan, mutta hoito on auttanut monia potilaita, jotka eivät ole saaneet apua perinteisistä hoidoista.”

Pistoksia ei ole tarkoitus jatkaa loppuelämää. Tavoitteena on, että hoidon avulla pääsisi eroon leukojen jännittämisestä.

”Kun saadaan lihaskireys pois, ihmiset oppivat pitämään lihaksia rennompana. Hoito toimii välineenä, joka opettaa, että hampaiden ei tarvitse olla koko ajan vastakkain.”

Periaate on siis sama kuin monissa muissakin menetelmissä: rento leuka, jota ei tule puristaneeksi yhteen.

VAIKKA narskuttelun hoito ei ole ihan yksinkertaista, yleensä jokin menetelmä tai niiden yhdistelmä lievittää oireilua. Joskus vaivaan auttaa aika.

”Narskuttelu menee usein aalloittain. Se tulee ja menee eikä vaivaa välillä ollenkaan. Joskus se voi häipyä kokonaankin”, Kirsi Sipilä sanoo.

Toisin kuin monet muut vaivat, narskuttelu vähenee iän myötä, ja eläkepäivinä monen leuka rentoutuu.