Varaa aika

Kielen ulkonäkö kertoo, miten ihminen voi – Nämä muutokset voivat paljastaa infektion, anemian ja jopa syövän

Julkaistu 24.2.2020
Helsingin Sanomat / Lauri Seppälä
 

Kieli voi olla uurteinen, sileä tai oudon värinen. Muutokset kertovat myös puutostiloista.

Kielen huolellinen tutkimus

Hammaslääkärin perustöihin kuuluu potilaan kielen huolellinen tutkimus.

 

 

(KUVA: RICHARD WAREHAM FOTOGRAFIE / SCIENCE PHOTO LIBRARY)

KANNATTAA näyttää lääkärille joskus kieltä. Sen väri, liikkuvuus, pintarakenne, koko ja muoto voivat muuttua sairauksissa ja puutostiloissa.

Kieli voi olla uurteinen, täysin sileä, sairaalloisen iso, valkoinen, mansikanpunainen, musta tai jopa karvainen. Kieli voi kihelmöidä ja kipuilla.

Terve kieli on tyypillisesti vaa­leanpunainen, ja sen pinta on harmahtava ja samettimainen. Terveen kielen pinnalla on pieniä rihma- ja makunystyjä. Ne suojaavat kielen pintarakenteita ja tuottavat makuaistimuksen.

Kielen poikkeamien syyksi voi paljastua infektio, autoimmuunisairaus, anemia eli alhainen veren hemoglobiini, perinnöllinen sairaus, hormonien häiriöt, kasvain tai jopa syövän etäpesäke.

KOSKA suun limakalvon pinta uusiutuu nopeasti, elimistön poikkeavat muutokset voivat näkyä varsin pian myös kielessä.

”Kielen huolellinen tutkimus kuuluu hammaslääkärin perustutkimukseen. Myös suuhygienistit opetetaan tutkimaan suun limakalvot, varsinkin kielen reunat huolella”, sanoo Helsingin yliopiston suupatologian professori Tuula Salo.

Lääkärin pitäisikin aina tutkia kieli, koska siinä näkyvät muutokset ja oireet voivat viestiä monista paikallisista ja systeemi­sairauksista, Duodecimin artikkeli vuodelta 2019 sanoo.

”Jokainen voi puhdistaa kielen pintaa hellästi kielenpuhdistimella, hammasharjalla tai vaikkapa lusikalla”, Salo neuvoo.

Suuvesiä ei kannata asiantuntijoiden mukaan jatkuvasti käyttää, koska niiden alkoholi tuhoaa suun bakteereja. Terveen kielen pinnalla pitääkin olla Salon mukaan jonkin verran normaalia bakteerikasvustoa.

Tällaisista vaivoista ja sairauksista kieli voi kertoa:

Hiivasieni

SUUN sammas eli hiivasieni-infektio näkyy usein nopeasti kielessä. Sille on tyypillistä kirvelevä, punoittava täplitys tai pidentyneet vaaleat rihmat.

Yleisimmin tämän muutoksen kielessä saa aikaan Candida-suvun hiivasieni, kertoo Oxfordin yliopiston raportti. Diagnoosi varmennetaan sieniviljelyllä tai kudosnäytteellä.

Hiivasieni-infektio voi ilmestyä Salon mukaan nopeasti, kun elimistön puolustus heikkenee. Yleisimmin kielen hiivasientä on imeväisillä ja vanhuksilla. Sitä on etenkin hammasproteesien käyttäjillä ja ihmisillä, joiden kehon puolustus on heikentynyt.

Myös puutteet ruokavaliossa altistavat hiivasienelle. Erityisesti tulisi varmistaa proteiinien sekä B12- ja C-vitamiinien sekä raudan saanti.

Tärkeintä on välttää sienelle altistavia tekijöitä. Sellaisia ovat kuiva suu, huono suu­hygienia, tupakointi ja aliravitsemus.

Hiivasieni hoidetaan paikallisesti lääkärin määräämillä lääkkeiillä, kuten nystatiinilla, mikonatsolilla tai amfoterisiinillä.

Hiivasieni ei tartu ja joillakin se kuuluu suun normaaleihin mikrobeihin.
 

Kielen hiivasieni

Hiivasieni.

 

(KUVA: MID ESSEX HOSPITAL SERVICES NHS TRUST/SCIENCE PHOTO LIBRARY)

B-vitamiinien ja raudan puutos

KIILTÄVÄ, kirkkaanpunainen kieli voi kertoa, että elimistöllä on puutetta raudasta tai jostakin B-ryhmän vitamiinista, yleensä B12:sta. Sitä ja rautaa tarvitaan huoltamaan kielinystyjä.

Viime vuosina keskusteluun on noussut niin sanottu piilevä raudanpuute. Se tarkoittaa, että ihmisellä on varastossa liian vähän rautaa, vaikkei vielä anemiaa. Piilevän raudanpuutteen epäillään aiheuttavan monia oireita.

Jos on puutetta B12-vitamiinista ja raudasta, kielestä voi tulla hyvin sileä. Vakavissa tapauksissa tämä voi aiheuttaa kipua, kun ihminen nauttii kuumia nesteitä tai mausteista ruokaa.

Sileitä kieliä on esimerkiksi kasvisruokaa syövillä, jos he eivät saa tarpeeksi kaikkia ravintoaineita.

Varoitusmerkit kielessä on tärkeää huomata ajoissa. B12-vitamiinin vajaus voi johtaa neurologisiin vaurioihin.

Vitamiinien tai hivenaineiden puutoksista seuraa myös väsymystä, heikkoutta, tasapainopulmia ja muistivaikeuksia.

Kielen nystyjen surkastuminen ja polttava tunne häviävät B12-vitamiinilisän jälkeen, kertoo Burket's oral medicine, jonka Buffalon yliopiston hammaslääketieteen professori Michael Glickin toimitti vuonna 2015.

Punajäkälä

JOS kielessä kulkee valkoisia juovia tai seittejä, se voi kertoa suun punajäkälästä (Lichen planus).

Se on krooninen iho- ja limakalvotauti, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Yleensä punajäkälää on yli 40-vuotiailla.

”Vastikään valmistuneessa pohjoissuomalaisten vuonna 1966 syntyneiden kohorttitutkimuksessa ilmeni, että 68 prosenttia punajäkälää sairastaneista on naisia”, Salo sanoo.

Kukaan ei tiedä, miksi punajäkälä vaivaa enemmän naisia.

Punajäkälä on yleensä varsin vähäoireinen. Sen arvellaan liittyvän kehon puolustuksen häiriöön. Altistavia tekijöitä voivat Duodecim-lehden mukaan olla stressi, allergiat, infektiot ja perimä.

Suupatologian kliininen opettaja, erikoishammaslääkäri Maria Siponen osoitti väitöstutkimuksessan, että kilpirauhasen vajaatoiminta on yhteydessä suun punajäkälään. Oulun yliopiston tutkimus julkaistiin vuonna 2017.

Punajäkälä ei yleensä ole vaarallinen, mutta se voi aiheuttaa kipua ja epämukavuutta.

”Oireetonta tautia ei tarvitse hoitaa, mutta oireisiin saa pinnallisia lääkkeitä. Suun ammattilaisten kannattaa seurata tautia säännöllisesti, sillä aikaa myöten noin prosentti punajäkälää sairastavista saa suu­syövän”, Salo sanoo.

Kielisyöpä

KIELISYÖPÄ on yleisimpiä suuontelon syöpiä. Niistä liki puolet oli kielisyöpiä vuosina 1953–2015, kertoo suu- ja leukasairauksien tutkijan, hammaslääkäri Rayan Mroueh’n artikkeli. Hän tutkii kielisyöpää Helsingin yliopistossa.

Kielisyöpä paljastuu haavaumana, joka ei parane, tai ulkonevana kasvaimena. Jopa 25 prosentilla kielisyöpäpotilaista on jo hoitoon tullessaan kaulassa etäpesäkkeitä, Duodecim-lehti kertoo. Ne vaikuttavat keskeisesti taudin ennusteeseen. Kielisyöpä varmistetaan kudosnäytteellä, joka otetaan paikallispuudutuksessa.

Syöpärekisterin tilastojen mukaan 1970–80-luvuilla uusia kielisyöpiä oli 20–50 vuodessa. Sen jälkeen ne näyttävät lisääntyneen, sillä 2000-luvun alussa syöpiä havaittiin noin 80 vuodessa. Vuonna 2017 kielisyöpätapauksia paljastui jo 146.

Suun syöville altistavat tupakointi ja alkoholinkäyttö. Muut kielisyövän riskitekijät ovat osin pimennossa. Salo epäilee, että syövän yleistyminen liittyy prosessoitujen lihatuotteiden syöntiin. Miehillä kielisyöpää on enemmän.

”Tämä tilastollinen fakta heijastanee miesten suurempaa tupakan ja alkoholin käyttöä. Yhdysvalloissa on jo tullut julkaisuja siitä, että kielisyöpä on lisääntynyt alle 40-vuotiailla naisilla nuoria miehiä enemmän.”

Kielisyövän ennuste on Suomessa viime aikoina parantunut, mutta on yhä huono. Viiden vuoden aikana 13–50 prosenttia potilaista kuolee.

Salon ryhmä on havainnut, että kielisyöpä voi levitä terveessä kudoksessa joko pieninä solunippuina tai laattamaisena. Solunippuina syöpä etenee tehokkaammin, jolloin ennuste on huonompi.

”Nykyään voimme katsoa suoraan edustavasta koepalasta, kumpi etenemisen tapa on kyseessä. Voimme sen perusteella arvioida, kuinka aggressiivisesti syöpä leviää.”

Karttakieli

KARTTAKIELI on melko yleinen ja yleensä harmiton vaiva. Kieleen ilmestyy eri puolille epäsäännöllisiä, sileitä ja punaisia laikkuja, jotka voivat muistuttaa kartan kuvioita. Punaisten alueiden­ reunoilla mutkittelee usein valkoisia juovia. Kuvioiden muoto ja sijainti muuttuvat usein viikkojen tai kuukausien kuluessa. Joskus laikut aiheuttavat kipuilua tai kirvelyä.

Karttakieli

Karttakieli.

 

 

(KUVA: SCIENCE PHOTO LIBRARY)

Karttakielen syitä ei tunneta tarkoin. Oireisiin voivat vaikuttaa stressi, tulehdukset ja allergiat. Vaivaa havaitaan psoriaasin yhteydessä. Oireiden lievitykseen on hoitoja, mutta parannuskeinoja ei uusien katsausten mukaan ole. Huolissaan karttakielestä ei tarvitse olla, sillä se ei tartu eikä muutu pahanlaatuiseksi.

Uurrekieli

KARTTAKIELEN yhteydessä havaitaan usein uurrekieli. Se ei ole sairaus, vaan rakenteellinen poikkeama. Noin 5–10 prosentilla on uurteita kielessä.

Myös uurrekieltä tavataan psoriaasin yhteydessä. Uurrekieltä pitää puhdistaa hellävaraisesti, jotta uurteisiin jääneet mikrobit eivät aiheuta tulehdusta ja pahanhajuista hengitystä.