Varaa aika

Hampaiden valkaisun suosio on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa – ”Aina pitäisi saada valkoisempaa ja valkoisempaa”

Saara Aalto

Suuhygienisti Arja Korpelainen aloitti Janne Petran hampaiden valkaisun niiden puhdistamisella hammaspalvelu Glossin vastaanotolla Helsingissä.

(Kuva: RIO GANDARA / HS)

Pihla Loula HS
Julkaistu: 18.6.2018

Liian usein toistettu hampaiden valkaisu ei ole hyväksi suun terveydelle. Ammattilaisten mukaan vastaanotolla tehty toimenpide on turvallisin.

YHÄ useampi suomalainen tahtoo vitivalkoisen hammasrivistön. Osa hankkii sen ammattilaisella, osa valkaisee verkosta tilaamillaan tuotteilla kotona. Kotivalkaisu ei kuitenkaan ole täysin riskitön.

Iensairauksien erikoishammaslääkäri ja hammaslääkäriliiton valkaisuhoitojen asiantuntija Antti Niskanen kertoo, että hammaslääkärin vastaanotolla tehtävien pysyvien valkaisujen määrä on kasvussa. ”Uskon, että määrä kasvaa yhä. Tuotteet kehittyvät, ja ihmiset ovat yhä tietoisempia siitä, että hampaat voi vaalentaa”, Niskanen sanoo.

Hampaiden valkaisu on tärkeä osa tämän päivän esteettistä hammashoitoa, arvioi professori Vuokko Anttonen Oulun yliopistosta. ”Hammaslääkärin vastaanotoille ja apteekkeihin myytyjen tuotteiden myynti on noin nelinkertaistunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana”, Anttonen sanoo.

HAMPAAT voi valkaista hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Vastaanotolta voi myös ostaa omien hampaiden mukaan teetetyt muotit ja valkaisuaineet. Myös internet on pullollaan valkaisuaineita, -liuskoja ja -kyniä.

Helsinkiläistä Janne Petraa, 22, eivät verkon valkaisutuotteet tuotteet kiinnosta. Kun Petra päätti valkaista hampaansa, hän ajatteli valkaista ne mieluummin kerralla kunnolla ja asiantuntijan käsissä. ”Pari kaveriani oli käynyt valkaisussa, ja se näytti hyvältä. Ajattelin sitten, että voisin itsekin kokeilla”, Petra kertoo. ”Itse operaatio ei jännittänyt. Ainoa yllättävä asia oli se, että valkaisun jälkeen ei saanut 48 tuntiin syödä mitään värjäävää.”

Helsinkiläinen Heidi Karjalainen, 58, valkaisi hampaansa kesäkuussa. Hänkään ei edes harkinnut verkon tuotteita. Karjalainen kiinnostui valkaisemisesta nähtyään miehensä ja kahden ystävättärensä asiantuntijalla valkaisemat hampaat. ”Valkaisin hampaani, koska sehän on nykyajan trendi”, Karjalainen sanoo.

Erikoishammaslääkäriklinikka Hohteen Lahden ja Kuopion pisteillä työskentelevä Niskanen arvioi, että hampaiden valkaisuja tehdään eniten pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. ”Ennen tehtiin paljon ammattilaisten kautta tilattavia kotivaalennuksia. Kehitys on hyvä, koska vastaanotolla ammattilainen katsoo, että aine menee oikeaan paikkaan ja sitä käytetään oikein”, hän sanoo.

NISKANEN on nähnyt vastaanotollaan asiakkaita, jotka ovat valkaisseet hampaansa kotona verkosta tilatuilla tuotteilla. ”Kyllä sen hampaasta näkee, jos kotivalkaisuja on tehty.”

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kemikaalituotteiden ylitarkastaja Anna Vuori muistuttaa, että verkosta tilattavat aineet eivät välttämättä noudata samoja standardeja kuin ammattilaisten käyttämät. Euroopan unionin alueella myytävien valkaisevien tuotteiden valvonta perustuu lakiin. EU:n standardien mukaiset tuotteet tunnistaa CE-sertifikaatista. EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan käsikauppatavarana myytävissä suuhygieniavalmisteissa kuten suuvedessä, hammastahnoissa ja valkaisutuotteissa saa olla enintään 0,1 prosenttia vetyperoksidia. ”Varmaan suurin riski ovat EU:n ulkopuolelta tilattavat tuotteet. Siellä lain sallimat rajat ja vaikuttavat aineet voivat olla erilaisia. Jos yksityishenkilönä tilaa verkkokaupasta valkaisutuotteita, sieltä voi saada periaatteessa ihan mitä vain”, Vuori sanoo. Hän täsmentää, että pahimmillaan verkkotilaaja saa tuotteita, joiden ainesosien käyttöä EU-alueelle on rajoitettu tai jopa kielletty.

Glossin suuhygienisti Arja Korpelainen painottaa, että valkaisuja tehdessä puhdas suu ja terveet hampaat ovat asia numero yksi. Gloss on hampaiden puhdistus- ja valkaisuhoitoja tuottava vastaanotto Helsingissä. Vasta kun suu on kunnossa, valkaisun voi tehdä. Näin ei kotona aina tapahdu.

Niskanen kritisoi verkkovalkaisuissa erityisesti sitä, että niissä on usein olematon ohjeistus. Vastaanotolla ikenet suojataan aineelta. Kotona tämä ei aina onnistu tai sitä ei tiedetä, ja ainetta voi joutua ikeniin. Se voi aiheuttaa vihlontaa ja tehdä haavaumia. Jos hampaita valkaisee toistuvasti kotona, voivat ikenet olla jatkuvasti haavoilla. Niskanen uskoo, että haavaisilla ikenillä ei voi olla ainakaan hyviä vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Hän arvelee, että haavat yhdistettyinä vaikkapa tupakointiin voi olla paha yhdistelmä. Haavasta voi myös päästä bakteereja kehoon. Kotivalkaisun pahin yksittäinen vaara liittyy Niskasen mukaan vetäytyneisiin ikeniin ja niiden suojaamatta jättämiseen. ”Jos peroksidia menee vetäytyneen ikenen paljastamaan juuren pintaan, kehon puolustusjärjestelmä voi mennä sekaisin ja luulla juurta viholliseksi. Tällöin elimistö saattaa hyökätä itse itseään vastaan ja tuhota juuren sisältä käsin.”

SEKÄ vastaanotolla että kotona valkaisemiseen käytetään vety- ja karbamidiperoksidia. Vaalennusaine kuuluu levittää hampaan kiilteen päälle, josta aine vaikuttaa hammasluuhun. Valkaisun tehosteena voidaan käyttää laservaloa. Kotiin ei voi ostaa yhtä vahvoja tuotteita kuin vastaanotoilla on käytössä, joten valkoisen tuloksen saamiseksi ainetta tulee käyttää useammin. Niskanen selittää, että juuri pitkäaikainen käyttö tekee kotivalkaisusta ongelmallisen. Pienikin määrä vetyperoksidia kuivattaa hampaita ja haurastuttaa kiillettä. Jos kuuria jatkaa vaikkapa viikon, hampaat ovat jatkuvassa herkässä tilassa. Se ei tee hampaille hyvää. Niskanen on sitä mieltä, että vaalentaminen kannattaa mieluummin tehdä kerralla kunnolla. ”Valkaiseminen 2–4 vuoden välein riittää. Toisella kertaa valkaisu voi olla jo kevyempi.”

VAIKKA hampaiden valkaiseminen on yleistynyt, Niskanen kuvailee valkaisijoita kuitenkin yhä marginaaliryhmäksi. Valkaisijat ovat tyypillisimmin niitä, jotka pitävät muutenkin hyvää huolta suuhygieniastaan. ”Eivät sellaiset uunoturhapurot tule valkaisuja kyselemään.” Vaikka turhapuromaisuus on hauska mielikuva, Niskasta se ei naurata. Hänen mielestään on enemmänkin surullista, että suuri osa suomalaisista miehistä ei harjaa tai lankaa hampaitaan suositusten mukaisesti. Asia selvisi jo vuonna 2004 julkaistussa Terveys 2000 -tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä vain 39 prosenttia harjaa hampaat vähintään kahdesti päivässä. Nyt Niskanen on kuitenkin huomannut, että osalla miehistä hampaiden arvostus on lisääntynyt. ”Etenkin nuoret miehet haluavat satsata hampaisiin. Vielä vuonna 2000, kun aloitin työni, hampaiden valkaisijat olivat etupäässä naisia.”

Saman on huomannut myös Vuokko Anttonen. ”Vaikka tutkimustietoa asiasta ei vielä ole, kentän kokemusten perusteella myös miehet valkaisevat hampaitaan. Hampaita valkaistaan esimerkiksi, jos edessä on työhaastattelu tai tärkeä henkilökohtaisen elämän tapahtuma”, Anttonen sanoo.

Niskanen on huomannut, että hampaiden valkaiseminen on saanut osansa huulitäytetrendistä. ”Se ihmisryhmä, joka satsaa esteettisiin hoitoihin noin ylipäätään, satsaa myös hampaisiin.” Niskanen on huomannut hampaiden valkaisemisessa samoja lieveilmiöitä kuin kauneuskirurgiassa. ”Aina pitäisi saada valkoisempaa ja valkoisempaa. Muutama nuori nainen on tullut pyytämään valkaisua hampaille, jotka ovat olleet jo niin vaaleat, ettei niitä enää yksinkertaisesti saanut vaaleammaksi.” Lopulta Niskanen kieltäytyi tekemästä vaalennusta. Hän muistuttaa, että Hollywood-hymyt on tehty kuorilla, ei valkaisemalla.

PYSYVIEN valkaisujen lisäksi markkinoilla on pinttynyttä likaa poistavia tuotteita. Tukesin ylitarkastaja Annina Nyholm kertoo, että lain mukaan myös kauneudenhoitopalvelut saavat tehdä matalan asteen laser- ja uv-vaalennuksia sekä sooda- ja hiilipohjaisia pintapuhdistuksia.

Saara Aalto

Janne Petran hampaiden valkaisussa on menossa viimeistely.

(Kuva: RIO GANDARA / HS)

Arja Korpelainen kertoo, että soodapuhdistukset ovat Glossilla erittäin suosittuja. Myös Oralin lääketieteellinen päällikkö Reetta Kulmala kertoo, että hampaiden valkaisemisen lisäksi soodapuhdistusten määrä on kasvanut. ”Niitä tehdään nykyään lähes jokaiselle asiakkaalle. Ne ovat niin suosittuja, että niitä osataan jo kysyä.” Hammaslääkäriasemalla tehty soodapuhdistus poistaa värjäymät ja puhdistaa hampaat. Kulmala painottaa, että vastaanotolla tehty soodapuhdistus on täysin eri asia kuin kotivinkein tehtävät ”soodapuhdistukset”, joissa neuvotaan puhdistamaan hampaita ruokasoodalla. ”Pidän sellaisia kotivinkkejä vaarallisina. Hampaita ei saisi hangata millään.”

Myös Antti Niskanen tahtoo tehdä selvän eron vastaanotolla käytettävien puhdistavien tuotteiden ja käsikauppatavaran välille. Kaupassa myytävät tahnat ja hiilijauheet tekevät hampaan pinnasta vain hetkellisesti valkoisemman. ”Marketista saatavia valkaisevia tahnoja ei ole olemassa”, Niskanen sanoo.

Näin valkaiset hampaat turvallisesti:

1. Suu pitää olla terve ennen valkaisua. Valkaisu tehdään terveeseen ja puhtaaseen suuhun. Tämä lisää valkaisun tehoa ja vähentää hampaiden herkkyyttä.

2. Valkaisuja ei saa tehdä liian usein. Valkaisuja kannattaa enintään 2–4 vuoden välein, koska joka valkaisulla hammas kuivuu, mikä ei tee hampaille hyvää.

3. Verkosta kannattaa tilata vain CE-sertifikaatilla merkittyjä tuotteita. EU:n ulkopuolella lain sallimat rajat ja vaikuttavat aineet tuotteissa voivat olla erilaisia. EU:n standardien mukaisen tuotteen tunnistaa CE-merkinnästä.

4. Jos et tiedä mitä teet, käänny asiantuntijan puoleen. Valkaisuainetta ei saa ajautua ikeniin. Hammaslääkärillä tai suuhygienistillä valkaistessa ei tarvitse pelätä, altistaako ikenensä valkaisuaineen haitoille.

5. On olemassa valkaisutuotteita ja ”valkaisutuotteita”. Asiantuntijan mukaan marketista saatavia valkaisevia tahnoja ei ole olemassa. Rakeisella tahnalla tai ruokasoodalla ja hiilellä hankaaminen vain pilaa kiilteen ja lisää tummentumia.